keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Ystävänpäivä koulussa

Mistä tunnistaa, että on vuoden ällömakein ja sydänhuuruisin päivä tiedossa? 
.. silloin kun koulussa kehotetaan pukeutumaan pinkkiin/punaiseen, bongaat koulun ruokalassa kirkkaita pusuhuulia, pojat ostavat koko luokalle Fazerin sinisen suklaalevyn tai kun oppilaskunta tarjoaa 20 cent muumitikkareita terveislapun kera. Ihmiset hymyilevät ja iloitsevat. Voisi helposti luokitella normaalia mukavemmaksi keskiviikoksi.
Lähellä orastava ystävänpäivä oikeutti minut samalla ostamaan itse itselleni kukkia. 
Joulutontun voisi kohta puoliin siirtää varastoon, mutta en oo vielä malttanut..
Päätettiin kipaista Anan kanssa eilen Halpa-Hallissa. Ja mähän puoliksi sekosin, kun löysin noi ystävänpäiväaiheiset tarrat ja askartelutamineet. Pinkki ja violetti on muutenkin mun lempi värit. ♥
Alun alkaen tarkoituksena oli askarrella jokaiselle luokkalaiselleni ikioma ystävänpäiväkortti, mutta hyvin aikaisessa vaiheessa totesin tämän agendan olevan turhan haasteikas. Tallustellessani luokkaan taisin aluksi mainita, että ''mulla ei riittänyt resurssit'', joten askartelin koko meidän luokalle yhteisen ystävänpäiväkortin. Ei pöllömpi idis? 
Panostin tänään aamulla pitkästä aikaa (oman mittapuuni mukaan :D) värikkääseen silmämeikkiin. Teeman mukaisesti halusin loihtia kasvolleni mahdollisimman paljon lilaa ja pinkkiä. Lila korostaakin kivasti vihreitä silmiä.
Samalla kun meikkasin, katsoin toinen toistaan upeimpien meikkitaiteilijoiden videoita youtubesta. Monen heidän rinnallaan tunnen itseni aikamoiseksi poropeukaloksi ja amatööriksi, mutta mielestäni meikki onnistui silti suhteellisen hyvin. Luonnonvalossa on parasta meikata, onneksi kevät siintää jo nenän edessä.
Huulet värjäsin tarkoituksella neutraalimmaksi, tokikin vaaleanpunaista babypinkkiä on havaittavissa. Mutta synkkaa ihan kivasti noiden silmien kanssa, vai onko nää teidän mielestä ''överit'' silmämeikkiin rinnastettuna ?
Mitä mieltä olette meikkikokonaisuudestani? Risuja, ruusuja? Älkää mua pahasti kivittäkö! :-D
Koulussa oli jälleen kerran vallatonta. ♥ 
Ei tää touhu pelkkää hömpänpömppää oo, mutta mieluisampaa se opiskelu on vapauttavassa ja lapsenmielisessä ilmapiirissä. Aina voi mokata, itkeä, nauraa, turhautua ja sen jälkeen riemuita krokotiilinkyyneleet poskilla. Ihan hyvällä omallatunnolla.
Sain Julialta maailman suloisimman ystävänpäivälahjan.
Kiitos ihana, olet niin idealisti. ♥
Tässä ei ole valitettavasti kaikki meidän luokan tytöt, mutta osa heistä. 
Eiks oo aika kivannäköisiä muitsukkeleita?
Jutta se vaan riehuu. Itsehän en ikinä. 
VAKAVAt opettajanaamat. 
Ystiskortti pääsi sille kuuluvalle paikalle.
Siirin kaunis hammashymy- ja koru. Ihana tyttö. 
Komeat mallipojat rusetit ojossa. 
Ottakoon, ken tahtoo. 
Mickey Mouse. 
Ei täysin kokonainen kuningas KOP, mutta melkein. Tietää, mitä valokuvia pitäisi pian laittaa tilaukseen. ;-)

Voi kuinka paljon tuun myöhemmässä elämässä ikävöimään näitä aikoja. En usko, että tätä parempaa luokkaa tuun koskaan saamaan. Siltä se ainakin nyt tuntuu. Mua ihan hymyilyttää, kun katson näitä kuvia ja mietin tätä jengiä. Oikeen katu-uskottavasti tokaistuna jengiä, ei mitä tahansa kööriä tai poppoota. 

Mitä tykkäsitte postauksesta? Onko teillä ollu koulussa/työpaikoilla mitään ystävänpäivä häppeninkiä?


- Ina

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Pieniä onnellisia hetkiä


Ai että, miten rentouttava viikonloppu takanapäin. ♥ Mulla oli vapaa viikonloppu töistä, joten sain rauhassa nauttia laatuajasta ystävien ja perheen kanssa. Kamalasta mahakivusta alkanut päivä muuttui hyväksi, kun treffattiin Wilman kanssa Epstorin kulmilla ja jaettiin jälleen syntyjä syviä toisillemme. Ester-kummityttö se vain pussaili Heidiä suulle ja teki teatraalista tekonaurua kädet vispaten. The Voice of Finland = koko sakin lempi telvisohjelma, sai myös kunniaa. Söimme äidin bravuuria eli kanaa, halloumia, ananasta ja vihanneksia uunissa kera perunoiden. Perjantai-illan päätteeksi jäin vielä noiden kahden yökyöpelien (Samulin ja Juhon) kanssa saunomaan. Saatoin jopa pillahtaa itkuun kun miehet heittivät liikaa vettä kiukaalle ja olin ahdistettuna syvimmässä nurkassa meidän pienessä saunassa. :D Luulin kuolevani. Kaiken lisäksi iski semmonen ahtaanpaikankammo, eikä käsi olisi edes ylettynyt saunan pikkuikkunaan.. Pistetäänkö väsyn ja naishormoonien piikkiin?

Lauantaina kävin aamusalilla Ellin kanssa ja voi pojat, kun teki hyvää! Mä oon ainakin huomannut toimivaksi tavaksi sopia salitreffit aina kaverin kanssa, silloin tulee paljon suuremmalla todennäköisyydellä mentyä, kun on itsensä lisäksi luvannut myös toiselle. Voisin muuten ensi viikolla kertoa mun salifiiliksistä ja mahdollisista tuloksista (jos niitä on.. :'D)? Tarkoitan sitä, että voisin kertoa minkä tyyppistä kuntosaliohjelmaa teen ja miten oon kehittynyt siinä, mitä muutoksia oon tuntenut kropassa jne. 

Lauantaina nukuin kaiken lisäksi makoisat päikkärit, jonka jälkeen haastoin Anaa lähtemään mun kanssa Seinäjoen Iltaan. On niin siistiä, miten Jumala osoittaa laupeuttaan ja rakkauttaan juuri niinä hetkinä, kun ihminen itse ei koe sitä ansaitsevansa tai jopa tarvitsevansa. Jumalan rakkaus on jotain sellaista, mikä menee yli meidän ihmisymmärryksen. Vaikka oon aina ollut peruspositiivinen luonne, välillä tulee niitä romahduksia ja tuskan hetkiä elämässä. Niinä hetkinä on vaikea nähdä selkeästi yli näkyvän horisontin. Mutta Jumala on eheyttänyt mua valtavasti, eikä sitä kukaan ihminen voi viedä multa pois. Oli ihana viettää Anan kanssa siskoaikaa, joten seurakunnalta tultuamme katsoimme ''The Gospel of John''- nimisen elokuvan Netflixistä, joka kertoo siis Jeesuksen elämästä. Lopulta oli pakko mennä nukkumaan, kun silmät lupsahtelivat kiinni. 

Tänään on ollut perussunnuntai. Aika tylsä, mutta silti ihan kiva. Meinasin olla turhanpäiten äksypoksu-päällä, joten onneksi Ana ehti pelastaa mut ja soitti mulle josko lähdettäis hetkeksi ajelemaan. Kyllä mä vaan rakastan mun ihmisiä. ♥

- Ina