torstai 10. syyskuuta 2015

Ystävän häät ja muita kuulumisia

Elämä on juhla! Viime viikon launtaina, 5.9 vietettiin Annan ja Crisun häitä. Oli suuri kunnia saada olla osa tätä heille tärkeää päivää. Kaikki oli viimeisen päälle suunniteltua; meno-paluukyyditykset Tampereen keskustasta juhlapaikalle, juhlapaikan yhteneväinen ja tunnelmallinen koristus, ruoat, juomat, miesten ''sikaribaari'', hyvissä oloissa elämänsä elänyt villisika lihamestarin kätösissä, tarpeellinen vessakori dödön suihkuttamista varten sekä moni muu yksityiskohtainen seikka. Toki tätä kokonaisuutta katseli vielä erilaisin silmin, koska omat häät oli reilu 1 kuukausi sitten. Niin valtavasti vaivannäköä nähty kaiken eteen, wau sentään. ♥
Kuuluisat täyttölaput, mihin saa kirjoittaa (omaperäisiä) terveisiä hääparille muistoksi..
Kauniit teemaan sopivat nimikyltit, onneksi ne sai ottaa kotiin muistoksi häiden jälkeen. ♥
Kieltämättä viihtyisän ja onnistuneen illan reseptiin sisältyi myös olennaisesti mahtava pöytäporukka. Keitä meitä nyt oli? Meiti, Samuli, Suvi, Pasi, Jenny, Sami ja kuvasta uupuva Tuuli. Oli mahtavaa tutustua uusiin, mukaviin ihmisiin ja rupatella ''vanhojen tuttujen'' (vanhoja poikiaaa viiksekkäitä) kanssa. En ole varmasti ainut, joka on sitä mieltä, että häät on maailman paras ja onnellisin juhla. Koko universumissa! 
Ihana, hyvännäköinen ja onnellinen aviopari. Anna & Cristian. ♥ 
Kimppakyytiin hypätessäni (=bussiin) ensimmäinen elävä olento kenet näin, oli Tuuli. Tuuli Kaunisluonto, niin suurta elämän intohimoa täynnä oleva nainen. Oon siis ollut Tuulin Unelma Itsestä- ONLINE valmennuksessa mukana ja häneltä oon saanut paljon inspiraatiota oman kehon hyväksymiseen sekä rakastamiseen. Tuuli onkin muuttamassa Balille ja hän aikoo asua siellä bambumajassa luonnon keskellä. Peseytyä vesiputouksen alla, kiivetä puuhun ja syödä tuoreita kookoksia, unohtaa mikä viikonpäivä on meneillään.. 
Rispektit, että elää täysillä unelmiaan - elää ne todella todeksi. :)
Ihana, herttainen ja hervoton Jenny! Tykkään kyllä tästä tyypistä, mahtava nainen. Annakin oli itsepintaisesti päättänyt laittaa Jennyn nimikylttiin ''Ikisinkku'' hänen bloginsa mukaan. Eihän identiteettiä ihan yks kaks vaan vaihdeta.
Saturday's wedding outfit. Ylioppilasjuhlamekkoni pääsi ensimmäistä kertaa uudestaan käyttöön.
1. Iso vesitippa tipahtaa suoraan mun silmämunaan.
2. Hahah, pyyhkäsin sen pois ja nyt voin taas jatkaa idioottivarmaa hamsterihymyä.
3. Nyt vähän kasuaalimpaa, bloggaajamaista asentoa. Kas, oikeen hillitysti. Revittelen toki vähän laukun ketjulla jne.
Kauniiden kaasojen keskellä. Sateen jälkeen aurinkokin pilkahteli esiin.
Erikan kanssa bailattiin omien moovien tahtiin. ♥
Hauskaakin hauskempi photobooth. Pahimpia kuvia ei kehtaa edes tänne julkaista, joten pysytellään ihan näissä suhteellisen neutraaleissa. Lumikuningattaren ylväs palatsiaukio.

Ai että, oli kyllä aivan ikimuistoiset ja hääparin näköiset häät. Kenties koskettavinta oli, kun juhlapaikalla Annan isä saattoi hänet tämän kappaleen tahdissa Crisulle. Sekä avioparin omat vihkivalat meni kyllä myös niin ihon alle. ♥ Alkoi muistelemaan niin paljon omia tuoreita hääfiiliksiään siinä samassa Kiitos  #annanjacrisunhäät. ♥


Ja tässä vielä muutamat kuvat parin viikon takaa, kun oltiin Heidin kanssa Ilmajoen paikallisessa kahvilassa nimeltään Mallan Makeat. 

Mä niin haluaisin, että mun koti näyttäisi tältä.
Hempeä, romanttinen ja karkkinen. Just niin mun tyyliä! 
Vai elänkö epärealistisissa pilvilinnoissa?
M-a-a-i-l-m-a-n parasta Daim-kakkua. 
Suussa sulavaa, syntisen hyvää. Ei löydy edes ylistyssanoja.
Ikävä jo Heidiä, ei olla pariin viikkoon nähty ku tää flikka viihtyy jo niin hyvin Hämeenlinnassa! ♥ Onnellinen Heidin puolesta, näin se elämä kulkeutuu ja jokaiselle polulle on oma tarkoituksensa, vaikka aluksi kaikki tuntuisi kuinka vastustavan.

Ostin Heidille hiustenvärjyy- ja leikkuupalkaksi Mallan puodista GreenGaten kukkatermarin. 

Sain työpaikasta häälahjaksi lahjakortin Mallan Makeisiin, sekä mulla oli viime joululta jäänyt käyttämätön lahjakortti joten pääsin shoppailemaan muutaman sisustuselementin meidän kotiin. 
Viime perjantaina ennen häitä, kruisailtiin autolla Pirkkalaan Melinan ja Juhon kotiin. Minä homespää muistin, että ne tulee vasta la-su välisenä yönä Kyprokselta, mutta saatiinkin tietää n. 2h ennemmin että ne tulee jo kyseisenä yönä. Ihanaa oli nähdä mun rakasta Ester- kummityttöäkin ja leikkimään hänen kanssaan. Typykkä täyttää pian jo 11 kuukautta! Kuinka aika voi lentää kuin siivillä? Vasta Ester oli pieni vauva, pikku nyytti jota ei melkein uskaltanut pitää sylissä. Nyt se naureskelee, esittää ja nauttii olla porukan keskipisteenä. Niin ihastuttava lapsi. Tätinä ja kummitätinä oleminen on ihan parasta.
Pyhäjärven maisemat parvekkeelta. Tähän ei kyllä saisi koskaan kyllästyä. 


Haluan kiittää mahdottoman ihanista ja ystävällisistä kommenteista, mitä oon saanut teiltä viime aikoina. Kiitos. Pahoittelen, että en aina heti pääse niihiin vastaamaan - pyrin kyllä vastaamaan, vaikka sitten pienellä viiveellä. Tänään mulla oli normikoulun lisäksi poikkeuksellisesti iltakoulua, joten nyt oon ihan naatti ja taidan painua pehkuihin. Tykkään, että huomenna alkaa viikonloppu.

Iloitkaa ja pitäkää toisistanne kiinni. On kuultu surullisia uutisia monilta eri tahoilta viime aikoina, mikä on pistänyt omankin mielen välillä todella masentuneeksi. Viimeksi pari tuntia sitten itkin maailman pahuutta ja erään ihmisen puolesta, kenestä olen huolissani. Kai se on vaan opeteltava, että muiden taakkaa ei voi kantaa liikaa omassa sydämessään, se ei vie tuskaa toiselta pois - vaan se kuormittaa ainoastaan omaa sydäntä, pahimmassa tapauksessa ihan ylimitoitetusti. En voi tunteellisuudelleni oikein mitään, se on niin sisäänohjattu luonteenpiirre/elämän muokkaama käyttäytymisherkkyys. Herkkyydessä on ne omat hyvät ja huonot puolet, välillä tuntuisi että olisi helpompaa jos ei ajattelisi ja tuntisi näin paljoa. Mutta, enemmän se on vaan myönteinen ja elämää rikastuttava piirre. Näin iltaisin alkaa miettimään kaikkea syvällistä ja on emotionaalisemmassa mielentilassa. Kaikki on kuitenkin ok. Tää lähtee taas syvällisemmille urille, ehkä mun on aika nyt saada unta palloon. Nähdään ♥

- Ina

4 kommenttia:

  1. Noi lopputekstit oli ku omat ajatukset kiteytettynä <3 niin paljon ja liikaa on murehdittavaa mut pitäis vaan jaksaa ja pysyä onnellisena! Vaikka en sua henk.koht tunne ni oot kyllä mun mielestä yks hienoimmista ihmisistä ketä tiedän ja hirveesti toivon että joku päivä munkin luonne ois yhtä kaunis ku sulla! Kaikkea hyvää sulle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että! <3 Tuntuu mahtavalta, että joku toinen pystyy siellä ruudun toisella puolella samaistumaan mun tekstin sisältöön, ennen kaikkea kun se liittyy henkilökohtaisempiin ajatuksiin. Ei tietenkään pidä eikä saa yrittää olla koko aikaa superonnellinen jos elämässä on surua/vastoinkäymisiäkin, koska ihmisellä on lupa negativiisiin ja surullisiinkin tunteisiin. Ja niitä olisi hyvä käsitellä, edes jollain tasolla ja tietysti ihminen käsittelee niitä silloin kun hän on siihen valmis. Alitajuntainen itsesuojeluvaisto liittyyy siihen.. Mutta, positiivisesta elämänasenteesta ei ole kenellekään mitään haittaa! <3 Ja aikamoisia ylistyssanoja tuli tohon loppuun, en oikeen osaa tai kykene sanomaan niihin mitään muuta kuin jättiläismäinen kiitos. Kaikkea hyvää myös sulle! Kertoo myös ihmisestä itsestäkin jotain hyvää, jos lähtökohtaisesti haluaa ajatella tuntemattoman ihmisen positiivisia puolia. <3

      Poista
  2. Ku tuun viikon päästä (!!!!!) voidaanks käydä kyläilee mallan luona? Ja pitää muute vähä jutskaa noist ens viikolopun yksityiskohdista! Laavjuu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. VOIDAAN! Ofc. Sä varmaan kuule diggaisit ja lujaa! <3 Joo jutellaan. Love you my girl!

      Poista