sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Varhainen muisto


Mentiin paapan kanssa hakemaan äitiä töistä. Paapan bemari haisee jännältä ja penkit on tosi pehmeet. Kysyin paapalta avaruudesta ja tähdistä, koska paappa on niin paljon isompi kun mä niin se tietää noista asioista enemmän. Mua kiinnostais tietää, onko avaruusolioita oikeesti olemassa. Tähdet tuikkii hienosti. Mulle on opetettu mikä tähtikuvioista on Otava, mutta en aina osaa löytää sitä itte. Paappa on siitä kiva, että se antaa aina pätkiksiä ja markkoja palkaksi jos kerätään Anan ja Jerkun kans marjoja puskista. Monesti ollaan kerätty isot ämpärilliset marjoja ja siitä mumma ja paappa tekee sitte mummanmehua.


Meidän talon alakerrassa on pelottava kellari missä paappa tekee sitä mehua. Siellä on semmonen savupiipun paikka minne huudetaan aina joulupukille meidän joululahjatoiveet. Viime vuonna toivoin jättikokoista Pikachua. Sain semmosen, mutta se ei ollu niin iso mitä halusin. Me aina vertaillaan meidän lahjoja serkkujen saamiin ja leikitään niillä sitte yhdessä. Oon muuten aina ihmetelly miksi paapalta puuttuu yksi sormi, mutta se oli joskus jääny jonku jutun väliin. Se otti varmaan tosi kipeetä. Mumma ja paappa aina varottaa meitä ku leikitään ulkona, ettei kävisi mitenkää huonosti. En ymmärrä mitä ne oikeen valittaa, ku me osataan leikkiä tosi hyvin. Tehdään aina jekkuja meidän Jemina-serkulle joka on monta vuotta nuorempi ku me. Pistettiin se kerran pahvikoppiin ja heilutettiin sitä ja sitte valehdeltiin, että se oli avaruusmaailmassa ja sen äitikin on avaruusolio vaikka se näyttää samalta. Jemina rupes hetken päästä kyllä itkemään, että ei se kai sitte tykänny siitä leikistä niin paljon ku me. Tehdään aina hienoja koloja hiekkalaatikoihin ja koitetaan ajaa niiden päältä pyörällä. Sitte mumma ja paappa huutaa meitä präiskäleille ja paappa kuulemma paistaa ne tosi rasvasella pannulla aina. Syödään niitä aina tosi monta ja laitetaan hilloa päälle.


Kysyin paapalta että miks se polttaa tupakkia ja sanoin että en ikinä aio ite polttaa tupakkia. Se sanoi, että hyvä tyttö jos niin teet. Se on kuulemma fiksua. Niin joo, meillä on myös Viksu-pupu, tai en oikeestaan oo varma onko se Viksu vai Fiksu. Mut mustavalkonen lemmikkipupu se on, meidän kaikkien serkkujen yhteinen. Se kyllä puree jos sitä kiusaa. Mut se on silti maailman kivoin pupu.

- Ina

7 kommenttia:

  1. Kirjotat jotenkin tosi ihanalla tavalla, tykkään! :)

    > janikaslifestyle.blogspot.fi

    VastaaPoista
  2. Tätä lukiessa tuli ihan oma lapsuus mieleen, apua mikä nostalgiavyöry <3

    Törmäsin muuten suhun pari kertaa työvuorojen välissä Turkuhallin vessassa lauantaina, olisin tahtonu edes moikata mut pelkäsin olevani liian kiusallinen joten kävelin kunniallisesti ulos tilanteista XD itsellänikin taitaa olla toisinaan melkoinen resting bitch face vaikka pidän itseäni helposti lähestyttävänä ja tykkään sosialisoida tuntemattomien ihmisten kanssa. Koko ajan edustavalta näyttäminen julkisilla paikoilla on rankkaa, huh

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että mun teksti sai sussa aikaan nostalgisia tunnelatautumia! <3

      Voi että, olisit nyt ilman muuta vaan tulla nykäsemään hihasta ja juttelemaan. Oisin ilahtunut siitä valtavasti! Tietysti ymmärrän, että jossain vessajonossa on vähän ''kiusallista'' tulla yhtäkkiä juttelemaan tai mikä lie hetki ollutkaan, mutta kyllä kuule ois juttu varmasti luistanut. Ja mäki ku siellä yksin osaksi talsin niin oon voinu olla ihan omissa ajatuksissani siellä! :D Joo ja en mä ainakaan jaksa tuhlata aikaa hirveesti siihen, miltä näytän joka sekunti ku oon julkisella paikalla.. Omana itsenä vaan mennä etiäppäi! :-) Oliko hyvät festarit sun mielestä? Valtava se talkoolaismäärä- ja henki mitä siellä oli!

      Poista
    2. Raahaudupa ens vuonnakin Turkuun niin ehkä saatan bongata sut festareilta ens vuonna :D olin sielunhoitopisteellä töissä, välillä oli aika rankkaa mutta tosi antoisaa siinä samalla. Ihanaa että tollasia ns. matalan kynnyksen hengellisiä tapahtumia järjestetään :) toivottavasti myös sulla ja Samulilla oli kivaa!

      Poista
  3. Ihana teksti! Muutenkin tosi ihana, kun kirjoitat. Vuosi ennen kuin lopetit kirjoittamisen tänne, mä löysin sun blogin. Se auttoi mua kasvamaan ja selviytymään.
    Oot todella hyvä kirjoittaja ja varmasti ihana ihminen!

    Kaikkea hyvää sinulle ja sun perheelle! Luen tätä varmaan niin pitkään kuin jaksat kirjoittaa :)
    Marja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että. Et voi Marja kuvitellakaan, miten paljon sinunkaltaisesti viestit voivat lämmittää sydäntä juuriaan myöten. <3 Nämä sanat antaa mulle voimaa jatkaa bloggaamisessa ja motivaatiota harmaan marraskuun keskelle. Olisi ihana kuulla enemmänkin lukijoitteni elämäntarinoita. On ihmeellistä, jos mun blogilla on ollut jonkun elämään jotain positiivista/voimaannuttavaa vaikutusta. Se tekee nöyräksi! Kaikkea hyvää sinulle. <3

      Poista