tiistai 10. toukokuuta 2016

Pääsykokeiden jälkeinen vapaus

Viime viikkoisen kevätjuhlan asukokonaisuus (kiitos Valtterille kuvista☺) Members.Comista tilattu Nellyn kesätanttu maustettuna Hennesin perinteisillä ballerinoilla. Ei liian kroisosmaista pukeutumista, kun juhlat olivat hyvin pienimuotoiset ja rennot, vaikka kyllä siellä sai kyyneleitä tirauttaa opettajan puheen aikana sekä Suvivirren raikaessa vanhan taakse jättämisen ja uuden alun toiveikaista symboliikkaa. ♥
Sanonpa nyt vaan, että morjesta pöytään ja todella pitkästä aikaan vielä! Huomenna eli tiistaina tulee tasan viikko VAKAVA-kokeesta. Tämä kokonainen viikko on kulunut monien muiden suomalaisten tavoin kevätauringon varasotosta nauttien, perheen kanssa aikaa viettäen sekä elpyen pitkästä ja raskaasta luku-urakasta. Vaikka vapaus käteen jäikin viikko sitten auditoriosta talsiessa aurinkoiseen Manseen ryhmärämän kera, olivat stressimöykyt ja jälkipurkaukset vielä fyysisesti kropassa ja mielessä kiinni. Nyt alkaa pikku hiljaa olemaan semmonen tunne, että osaan ja pystyn ottamaan rennosti ilman alitajunnassa piilevää syyllisyydentunnetta siitä, että ''jotain pitäisi'' tehdä, mutta ei tiedä että mitä..
Saimme todistusten lisäksi opettajaltamme tuliterät keittiöveitset muistoksi opistovuodesta. Kuulemma pään ja ajatusten ei tarvitse olla aina niin teräviä, tärkeintä että sydän on paikallaan. Olkoon tämä veitsi siis se terävin esineemme!
Harmi, että tässä ei ole meidän koko kasvatustieteen opintolinja eli KOP, mutta suuri osa kyllä. Kyllä niin ikävä jää näitä ihmisiä. Tavallaan se tietoisuus siitä, että koskaan ''me'' ei tulla olemaan enää ''me''. Näiden ihmisten kanssa on oikeesti itketty ja naurettu, koettu yhtenä luokkayhteisönä läpi kaikenmaailman vuoristoratoja ja yltiöpäisiä onnistumisen tunteita. Pojatkin tuli niin söötisti puvut päällä juhlatilaisuuteen.. Ai että miten hauskaa meillä on ollut. Kantakoot siipemme niille elämänpoluille, joissa meidän on paras kulkea ja askeltaa. ♥ Sitä toivon vilpittömästi sydämeni pohjasta jokaiselle meistä.
Helatorstaina saimme kutsun ihanan kummipoikamme 1v partyihin. Ja oli kyllä astetta mielettömämmät partyt, kun toinen alkaa jo kävelemään kovaa vauhtia eteenpäin. Lasten parissa se ilo ja aitous vaan tarttuu.

Katsokaa mikä riemu!
Kummisetä taisi saada söpöyskohtauksen pikkumiehestä. 
Äidin lakatut varpaat ne vasta jännät onkin.
Tää oli ehdottomasti yksi mun lemppari kuvista synttärisankarista. Noi siniset silmät jää vaan niin ihastuttavalla tavalla tapittamaan mun verkkokalvoille.
Esterin kanssa hiekkalaatikolla puuhastelua. Tyttö tomera 1,5 vuotias tietää kyllä mitä haluaa. Niin valloittava persoona hänkin on. Sain myös Anan kotiin pitkältä Serbian reissultaan, joten oli aivan luksusta viettää aikaa oman perheen kanssa terassilla säiden salliessa niin mainiokkaasti. Yhdessä vaiheessa meidän terassilla seurusteli kokonainen sukulaisparvi ja oli kyllä mahtava kuljeskella paljain varpain luonnonlapsena ton pikkuflikan perässä. Ettei vaan flunssa olisi nyt kostautunut..
Yhtenä iltana käytiin Samulin ja Miikkan kanssa spontaanilla pyörälenkillä. Pysähdyttiin Herralan rantaan, laituria ei vielä ollut, mutta ihan hyvä siihen nurmesmättäällekin oli istahtaa. Tällä kyseisellä rannalla vietettiin myös meikäläisen maailman parhaimpia polttareita vajaa vuosi sitten. Aivan tosi kivoja muistoja.
''Sain vaimon takaisin'' tokaisi Samuli perheelleen mun pääsykokeiden jälkeen. Onhan tää kieltämättä ollut hyvin hektistä aikaa monella saralla. Mutta pikku hiljaa kaikki alkaa normalisoitumaan, toki tässä jännitellään mahdollisia soveltuvuuskoekutsuja mitkä ilmestyy reilu viikon päästä. En halua tippua kovaa ja korkealta, joten haluan varautua siihen kaikista pahintaan. Itsesuojelun nimissä. Toivon silti niiin.... P.S. On se mun mies vaan niiiin komea. ♥
Tällä kyseisellä plantaasilla napattiin myös osa mun ja Samulin hääkuvista. Miten siitäkin on jo yli 9 kuukautta? Jos aika tulee vierähtämään vast'edes näin nopiaa, niin SOS mä huudan!
Äiti lahjoitti tämän kyseisen Adidaksen hupparinsa mulle rankan opiskelupyörähdyksen kunniaksi. ♥ x100 Pidän keltaisesta, mutta en siitä että pikkuötökät käy kesällä liian kuumana muhun tää päällä.
Perjantaina ajeltiin Samulin kanssa iltaa viettämään Peräseinäjoelle mökille. Vietettiin KOPin miniatyrpoppoolla leppoisaa laatuaikaa oikeen saman pöyrän ääressä. Tuotiin tuliaisiksi koppa meheviä mansikoita ja grillailtiin pallogrillillä herkkuantimia. Välillä pojat kalasti, välillä seurattiin jääkiekkoa (tai siis minä ja muut pojat eli Samuli & Henri true jääkiekkofanit/Tapparan miehet xD). Yhdessä tuokiossa innostuttiin tekemään ulkotreeniä toinen toistemme reppuselässä, pariin otteeseen koitin tehdä kyykkyjä n. 80 kg selässä mutta kyllä siinä kumoon kaaduttiinkin. Naurettiin ihan vedet silmissä ku kasa veljiä ja siskoja alkoi ottaa toinen toistaan leikkimielistä mittaa. Vedin vielä 35 miestenpunnerrusta päälle, sanotaanko näin, että savuisten hiusten ja vaatteiden lisäksi oli paikat todella jumissa aamulla. :-D Ja etenkin pojilla, jotka otti toinen toisiaan niskoille ja teki kaiken maailman kyykkäilyjä viimeisillä voimilla.

Tän viikon aikana on tullut vietettyä enemmän aikaa ulkona kuin koko vuonna varmaan. Tänään oon siivonnut huushollia ja vaatekaappia kuntoon, käynyt arkisesti ihan ruokaostoksilla, pelannut biitsiä ja värjäyttänyt tyvikasvun Avramovien huushollissa. Mitään en voisi enempää arvostaa, kun omaa perhettä ja ystäviä. Mulla on ollut niin ikävä sitä rauhallista ja stressitöntä laatuaikaa rakkaiden kanssa, onneksi siitäkin osaa nauttia nyt ihan eri tavalla kuin ennemmin. Ja mulla on vahva kutina, että tästä kesästä tulee ihan erityinen. Aion nauttia Suomen kesästä ihan uudella tavalla, vaikka elokuussa häämöttääkin mun ja Samulin kauan odotettu häälomareissu.. ♥ 

Mutta kävi miten kävi ensi viikon soveltuvuuskoekutsujen kanssa, niin päätin että mun maailma ei tuu olemaan kiinni yhdestä koulupaikan saannista. Oon ihan yhtä onnistunut Ina, vaikka asiat ei menisikään ihan niin kuin olisi suunniteltu. Ilman muuta mä toivon tässä elämäntilanteessa sitä koulupaikan saamista enemmän kuin mitään muuta maallista asiaa, sillä töitä on tehty hurja määrä konkretian ja ajatusten tasolla. Unelmoinut olen kovasti siitä, että se uusi elämänvaihe saisi vihdoin ja viimein alkaa.. Jännittävää, onko teitä siellä muitakin samassa tilanteessa olevia?

- Ina

P.S. Mulle on iskenyt viime aikoina enemmän blogi-inspiraatiota, joten toivon että pääsisin nyt toteuttamaan itseäni paremmin tälläkin kanavalla. Mitä teille kuuluu ja vieläkö teitä siellä on? Kärsivällisille sieluille, napakka kädenpuristus ja lämmin kiitos. ♥

27 kommenttia:

  1. Itsekin hain opiskelemaan kasvatustieteitä ja luokanopettajaksi olisi tarkoitus päästä! Mulla on kamalan kova halu päästä jo opiskelemaan mikä on outoa koska en oo ikinä tykännyt opiskelusta peruskoulussa tai lukiossa :D mutta näillä mennään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wau! Jännittäviä aikoja elelemme, mutta eikö toi kova halu ja motivaatio kerro vain siitä, että oikealle alalle taitaa olla suuntaus. ;-) Tsemppiä hirmuisesti ja luotetaan itseemme! Kävi miten kävi, ovia aina avautuu ja sulkeutuu - elämä kuitenkin jatkuu.

      Poista
  2. Ihanaa, että olet "palannut"! :) Löysin blogisi vasta hiljattain instagramin kautta ja luinkin sen sitten kokonaan läpi. Sulla on kyllä ihan äärettömän kaunis ja positiivinen tapa kirjoittaa, ihan itsellekin tarttuu se hyväntuulisuus. :) Itsekin aloitin nyt tammikuussa opiskelemaan sosionomiksi ja pääsykokeet ja tulosten odottelu oli ihan kamalaa. :( Täytyy vain toivoa parasta, olet varmasti antanut kyllä kaikkesi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, että tänne on tullut myös uusia lukijoita! ♥ Mun villeimmät blogiajat on jo selvästi takana päin, nykyään kun nautin bloggaamisesta enemmän ilman niin suuria suorituspaineita. Vaikea edes kuvailla miten paljon nämä sinun kaltaiset kommentit antaa lisäboostia, rohkeutta ja motivaatiota jatkaa kirjoittamista edelleen, vaikka välillä se tuntuu niin vaikealta pitkän jähmeän aikakauden jälkeen. Mahtavaa, että sulle on jo lohjennut koulupaikka! Se kun ei ole mikään itsestäänselvyys nykypäivänä Suomessa. Kiitos vielä, kaikki menee niin kuin on hyvä. :-) <3

      Poista
  3. Itsekin kävin VAKAVA-kokeen tekemässä Jyväskylässä ja samana päivänä oli SOTELI-koe. Kyllä on niin ressannu eikä oikein mieli meinaa rauhoittua. Toivotaan että sulle, ja mulle, tulis kutsut soveltuvuuskokeisiin! Ja että nekin menis vielä nappiin :) Mutta tosiaankaan ei oo elämä siitä kiinni. Ja kivaa kesää sulle! Toivotaan ettei mee pelkästään tuloksia stressatessa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Säkin oot näköjään yksi niistä monista, jotka teki saman päivän aikana SOTELI-kokeen ja VAKAVAn! Jaiks, jännät paikat on todella käsillä. :-D Ja kuinka moni muu jännittää ihan samoja tuloksia. Taso on varmasti kova!

      Poista
  4. En ennen oo lukenut sun blogia, mut tätä pääsykoejuttua oon ihan innoissani seurannut :D Tsemppiä ihan hurjasti niiden kakkosvaiheen kutsujen kanssa! En oo enää samanlaisessa tilanteessa, mutta kevät 2012 on vielä tuoreessa muistissa kun abivuodesta ja VAKAVAsta väsyneenä viimisillä voimilla sydän pamppaillen odotin postiautoa... Nyt onkin sit opeks valmistuminen ihan nurkan takana eli hyvin mulle kävi, toivottavasti sullekin! ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että! Ihana kuulla aina tarinoita OKL:ssa opiskelevista ja kuinka ne vuodet vierähtää varmaan niin älyttömän nopeesti siellä yliopiston puolella myös. :-) Sinä onnekas! Voi kunpa se postiauto olisi munkin kohdalla yhtä armollinen. xD Hahah, alkaa aina vähän jännittää kun miettii tota. Mutta uskon asioiden tapahtuvan syystä, joten kaikki otetaan vastaan mitä sieltä tulee. :-D Kiitos vielä ♥

      Poista
  5. Ootko pohtinut että mitäs sitten jos ei sattuisi koulupaikkaa irtoamaan nytkään? Onko samuli muuten hakenut johonkin? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mä jotain ajatuksen tasolla oon miettinyt, mutta mitään vesiselvää varasuunnitelmaa ei vielä ole. :-) Jos en mihinkään kouluun pääsisi, niin olisi kiva päästä vuoden tai puoli vuotta kestävään Raamattukouluun (harmikseen ne on vaan maksullisia) tai sitten hakea töitä. Samulikin on hakenut kouluihin, saa nähdä miten meidän käy!

      Poista
  6. Täällä uus lukija ilmoittautuu! Löysin sun blogin instagramin kautta ja oon sen kans pari kertaa lukenu läpi (kuulostaapa stalkkerilta) koska ihailen sun elämänasennetta, oot niin positiivinen vaikka elämä välillä koetteleekin. Oot semmonen ihminen luonteelta minkälainen itsekin haluaisin olla, ja oonki saanu jo omaa ajatusmaailmaa työstettyä tässä parin vuoden aikana. Mitä oon ymmärtäny, uskoontulo on auttanu sua käsittelemään asioita, ja kadehdinkin sitä sillä en itseäni näe kovin uskovaisena vaikka mitään en ole kieltänytkään. Minulla yksi suurimmista heikkouksista on vanhojen asioiden murehtiminen, kun joskus on tullut tehtyä tyhmiä valintoja. En koe pääseväni asioista kokonaan yli, olisi kiva jos voisit kommentoida jotain rohkaisevaa tai antaa neuvoja koskien tätä asiaa :D Koska oot sanonu paljon fiksuja asioita sun postauksista jotka on antanu mulle motivaatiota muuttaa omaa ajatusmaailmaa! Pietän sulle peukkuja että soveltuvuuskoe kutsu tulis! -A

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiitos sydäntä lämmittävästä viestistäsi! ♥ Nyt kun en ole ehtinyt päivitellä usein tätä mun blogia, niin pitkän tauon jälkeen tuntuu aivan älyttömän kiitolliselta saada näin myönteistä ja kivaa palautetta kommenttiboxiin. En edes muistanut, että bloggailu on näin antoisaa. Odotan innolla, että pääsen tähän paremmin panostamaan.

      Viestisi sisältöön palaten, on myös hyvin rohkaisevaa omalta osaltanikin kuulla, että teksteilläni ja positiivisella asenteella on ollut vaikutusta myös sinuun. Pyrin olemaan mahdollisimman oma itseni blogissa ja tuomaan minulle tärkeäksi koettuja asioita esiin luonnollisella tavalla. Ja ihan oikeassa olet siinä, että usko on antanut minun elämääni valtavasti vapauden riemua, anteeksiantoa, armoa ja rakkautta monessa muodossa. Ja meidän ihmisten onneksemme, armoa ei voi teoilla tai ihmisen omalla hyvyydellä ansaita. Se on lahja! Kunpa vaan ihmiset uskaltaisivat ottaa sen ilosanoman vastaan, omasta puolestani voin vaan puhua sen puolesta kuinka elämääni on tullut niin paljon sisältöä ja vapautta kun sain tulla uskoon. En olisi todellakaan sama Ina ilman luottamusta Jumalaan. Se varmuus sydämessä siitä, että tiedät jonkun korkeimman voiman kannattelevan kaikki ne kipeimmät arvet, epävarmuuden tunteet, typerät menneisyyden jutut tai mitä ikinä ne onkaan! Meidän ei tarvitse elätä pelon tai häpeän kahleissa, meidät on kutsuttu elämään vapauteen, vaikka tämä maailma onkin täynnä epäoikeudenmukaisuutta ja pahuutta. Mä oon niin monen ihmisen kanssa jutellu ja nähny valtavia muutoksia entisen elämän kahleiden suhteen ja ne tarinat on aina yhtä inspiroivia. Loputtomiin me kamppaillaan riittämättömyyden tunteiden kanssa monella eri elämän osa-alueella, mutta niiden tunteiden ei tarvitse olla pysyvä olotila elämässämme! Toki välillä tulee itsellänikin niitä lieviä romahduksen hetkiä, mutta niistä aina noustaan joskus vahvempana tai vähemmän vahvempana. Jos sulla on jotain, mitä haluaisit vielä jakaa tai jutella muuten vaan lisää/henk.kohtaisemmin niin saa laittaa sähköpostia tulemaan tai pistää facebookin messengerissä viestiä! :-) Kaikkea hyvää sulle, oot arvokas. ♥

      ''Autuaita ovat murheelliset, he saavat lohdutuksen.'' Matt 5:4 ♥

      Poista
    2. kiitos, laitoinki sulle fbssä viestiä 😊

      Poista
  7. Täällä ollaan. :) Musta on tosi hienoa, että olet panostanut tosissasi pääsykokeisiin. Sun postauksia jaksaa aina odottaa, kun tulee heti paremmalle mielelle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai että! Superisot kiitokset sinulle ♥ Tästä saa voimaa kyllä postailla lisää jatkossakin. ;-) Ja panostin kyllä niin täysillä pääsykokeisiin, enempään tai parempaan en olisi pystynyt. Toivottavasti se riittää.

      Poista
  8. Ihania viestejä ai että miten liekeissä oon näistä!! Vastaan jokaiseen eriksee tänään myöhemmin kun pääsen tietokoneelle. 💗

    VastaaPoista
  9. Opiskelen itse Tampereella luokanopettajaksi, ja voin kuvitella kuinka hyvin sopisit meidän opiskelijajoukkoomme! Toivon todella että pääset sisään, pidän peukut pystyssä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai että!!! ♥ Mä NIIIIN haluan sinne. Paljastat sitten itsesi, jos Tampereelle OKL:n pääsen opiskelemaan. ;-) Hihihi!

      Poista
  10. Jee Ina is back! Voin vaan kuvitella miten helpottunut olo sulla on, vaikka en itse ole mihinkään hakenut. Onko sulla plan b olemassa mikäli ovet kouluun eivät nyt aukeakaan? :) tsemppiä kuitenkin !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No moro vain Riikka! ;-) No kuule, olo on niin helpottunut ja kaikkensa antanut ettei mitään rajaa. Kuten ylhäällä mainitsinkin, vesiselvää plan B:ta ei ole vielä tiedossa, mutta jotain ajatuksen tasolla olevia pikkusuunnitelmia on kyllä päässä. Ensi viikko ratkaisee aika paljon!

      Poista
  11. Onks sul aina pakko matkia muita bloggaajia?? Eiks sul muuten oo mitään sisältöö tai keksittävää?? Onks sul niin tyhjä elämä?? Ei ihme ettet oo enää niin seurattu...

    Vittu oot säälittävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matkin muita bloggaajia, koska se on ainut keino millä koen täyttäväni elämän tyhjiön. Raasu riepu, oikeasti tän postauksen mökkireissu ja pääsykoelukemisetkin on ollut pelkkää kulissia.

      Poista
    2. Öö mitäh? :Dd miten näistä kuulumispostauksista voi löytää jotain matkittua? Onko joku toinenkin bloggaaja ollut mökillä tai pääsykokeissa huiivitsi mitä matkimista :DDD ei vaan aina tajuu näitä kommentteja.. Mut toivotaan et pääset kouluun! Oot tolla työllä sen niin ansainnut :)

      Poista
    3. Voi hyvä tavaton sanoinko mä että TÄN postauksen perusteella matkit?? NO EN sanonut !!! Lukekaa ihmiset tarkkaan tsiisus...

      Poista
  12. täällä kans pääsykokeisiin päntätty koko kevät(ja syksy), mulla tosin on ne edessä vasta ens maanantaina!! välivuoden jälkeen en mitään muuta niin toivo kuin että ne koulun ovet aukeis mulle.... pidän peukkuja pystyssä meille molemmille että tärppäis :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eritoten tsemppiä ja menestystä tämän asian saralla! Todella toivon, että sinä ja minä kummatkin päästään haluamaamme kouluun. :-)

      Poista
  13. Ihanan pirteitä kuvia, joista oikeen huokuu iloisuus! Toivottavasti saat haluamasi tulokset pääsykokeista (;

    VastaaPoista