tiistai 6. joulukuuta 2016

Synttärijuhlat x2

Vinde mikä viikonloppu takana! ♥ Juhlistettiin mun isosiskon Melinan ja ystäväiseni Veeran syntymäpäiväjuhlia - molemmat heistä täyttivät pyöreitä, toinen 30 ja toinen 20. Hektinen viikko takana, sillä neljäpäiväisen näytelmärulianssin (Matka ensimmäiseen jouluun- näytelmä) lisäksi muutamat työpäivät päälle toivat normaalista kiireellisemmän aikataulun. Nyt on kaikkensa antanut ja onnellinen olo, sillä ympärilläni säteili niin paljon inspiroivia ja ihania ihmisiä koko viikonlopun ajan. Ihan kun olisin saanut suoraan suoneeni litrakaupalla markkinoiden tujuinta D-vitamiinia, nimittäin olo on henkisesti erittäin pirteä. (Koru Glitteristä)
Melinan ja Juhon kotona Pirkkalassa on aina niin hyvä olla. Maisemat järvihorisontteineen puhuvat kyllä puolestaan.
Järjestettiin Melinan juhlat yllätyksenä, ainakin sankari näytti kovasti hämmästyneeltä ja onneksi ihan positiivisella tavalla, jos onnen kyyneliin oli uskominen. ♥ Ester oli puetettu Melinan vanhalla lapsuudenmekolla mikä lisäsi vielä enemmän liikutuksen määrää..
Synttärimurkinat olivat vailla vertaansa, sillä Juhon äiti oli taas ollut touhukkaana asialla ja jouluruoan lisäksi leiponut joulutorttuja. Meikäläinen väsäsi kumpiinkin juhliin pätkis-juustokakun tällä tutulla reseptilläni ja sain siitä yllätyksekseni mitä ihanimpia kehuja. ♥
Jose selkeänä visualistina panosti joulukoristeisiin, jotka toimi somisteina synttäriteemassa vallan hyvin. 
Tämä ja ylempi koru ovat kotoisin Glitteristä. :'D ♥ Ihastuin tähän korukokonaisuuteen ja sain ne hyin mallattua khakin värisen mekkoni kanssa. Mukava pukeutua pitkästä aikaa kultaiseen, eikä aina vaan turvautua siihen perus hopeaan mitä useimmiten näkyy ylläni koruissa.
Ester oli ihan innoissaan, kun sai laulaa äidille ''paljon onnea vaan''.. Sillä juuri muutama kuukausi takaperin oli Esterin kunnia saada laulaa itselleen tätä päähän helposti tarttuvaa melodiaa repeatilla. Ester osaa myös laulaa hyvää syntymäpäivää englanniksi! :-D
Veera, mikä Jumalan nainen ja herkkä runosielu! ♥ Kun me ystävät saavuimme koolle, halusi Veera aivan ensimmäiseksi kertoa jokaiselle meistä asioita mitä hän arvostaa meissä. Uskomaton tyyppi, kiinnittää synttäreillään huomion meihin vieraisiin, vaikka itse on juhlien sankari. Oli ihan uskomattoman levollinen ja hauska ilta samanaikaisesti, kiitos minunkin puolesta kaikille mukana olleille. Välillä sitä pitää nipistää itseään, että kuinka on saanu mielettömiä ihmisiä omaan elämään. Unohtamatta tietenkään niitä vanhoja hyviä ystäviä, jotka on seissy rinnalla todella vaikeinakin aikoina. Mutta ei oo itsestäänselvyys, kun muuttaa uudelle paikkakunnalle, että voi tuntea itsensä kotoisaksi ilman ylimääräistä showta tiettyjen ihmisten kanssa. Kaikki on suurta prosessia mihin kuuluu kasvukipujen mukana tulevia herkkiä hetkiä ja ääneen ihmettelyä. Kaikki ei oo sitä miltä someen näyttää - itseasiassa hyvin harvoin ainakaan kokonaisvaltaisesti - mutta silti sitä saa usein herätä siihen, kuinka pieni itse on. Se vetää nöyräksi ja hiljaiseksi. 
Lauantai-iltana mutustelimme herkkuja Veeran kotona jonka jälkeen kävimme kaupungilla viinilasillisella/limsalla ja nautittaan miellyttävästä atmosfääristä. P.S. Oon ihan rakastunut tohon Glitterin rannekoru + sormusyhdistelmään. Toimiiko teidän mielestänne?  
Juustokakun palanen veti Merin näemmä hyvin hilijaaseksi.
Tässä vielä tämän illan asua, kun kävimme Glitterin työporukan kanssa viettämässä pikkujouluja INEZ Tapas Barissa. Vaihdettiin keskenämme pienet yllätyslahjat, syötiin onnellisena kuin pienet siat ja vaihdettiin kuulumisia. Oli ihana istahtaa hyvien tyyppien kans alas ja nauttia kivasta illasta. Mä olin sen verran vanha patu, etten jaksanut mennä enää lautapelijatkoille Cafe Europaan. Viimeksi oli kyllä sikke kivaa kun pelattiin Aliasta melkein samaisella porukalla ja tanssilattialla ihmiset liikkuivat lantiot heiluen lattarimusiikin rytmissä. Mahtavia elämyksiä, ihanaa että täällä Suomessakin voi välillä kokea olevansa kuin jossain kultturellissa Keski-Euroopan kaupungin bulevardissa. Tai ainakin enemmän mitä rakkaassa kotikylässä Ilmajoella pystyi. xD
Huomenna tata ja Ana tulee meille kylään, joten mun pitää jaksaa nousta aamulla sikäli mikäli ihmisten aikoihin, että jaksan hakea Siwasta värkit ja kokata perinteistä makaroonilootaa. Kiitoksia jos jaksoitte lukea postauksen tähän saakka ja siitä, että ylipäätään vielä seurailette mua täällä blogin puolella. Tarkoituksena olisi kuvata niitä videopostausten jatkoja lähipäivinä! Kertokaa jos tulee jotain mieluisia postausehdotuksia mieleen. Instagramissa voitte seurailla mua nimimerkillä: inanen ja snapchatissa: mingomaloni ☻♥ 

Ystävällinen kiitos ja kuitti, Ina


2 kommenttia:

  1. Sun blogi on kyllä niin lemppari! Oot todella kaunis, niin sisäisesti kuin ulkoisesti. :) Hyvää itsenäisyyspäivääå

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ihan uskomattoman paljon! Tää mieletön palaute teki mut kyllä super iloiseksi.☻♥ Hyvää itsenäisyyspäivää!

      Poista