sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Vaaleansinisiä unelmia + alennuskoodi

 Sunnuntaiterveiset täältä Tampesterin tehdaskaupungista! ♥ On ollut ilo viettää tammikuu ja alkanut vuosi terveenä ja energisenä. Jo mielessäni siintävä orastava kevät (ainakin kova hinku ja toive siitä) on antanut potkua uuden luomiselle ja askeleiden ottamiselle. Mitä te odotatte tulevalta keväältä? Mä fanitan ainakin näitä pastellisävyjä! 
 Hitaat aamut Samulin kanssa ovat olleet arkiviikon kohokohtia. Maukas puuro, iso Taika-kuppi mustaa teetä sekä pusu poskelle ennen velvollisuuksien alkamista on antanut ihmeellistä voimaa tälle verkkaisesta aamukolkkoudesta kärsivälle.
 Nurkan takana kujeileva kevät on vapauttanut uusia, sydäntä sykähdyttäviä unelmia. Olen päättänyt mihin korkeakouluun aion hakea kevään yhteishaussa. Olen pitkin viimeistä vuotta miettinyt sitä, että haluanko enää hakea OKL:n ja päätynyt vakaan harkinnan jälkeen, että en. En ainakaan toistaiseksi, se ei tunnu sydämessäni oikealta suunnalta. Tavallaan tuntuu haikealta luopua asiasta jonka eteen on tehnyt töitä, mutta elämä on yllätyksiä täynnä. Ja itseasiassa tämä tuleva hakukohde ei ole rivakasta tuulesta temmattu, vaan vuosikausia mielessäni muhinut suuntautumisvaihtoehto.
Näillä näkymin aion hakea Tampereen yliopistoon puheviestintää ensimmäisenä hakutoiveena. Olen tästä niin innoissani! Vähän jännittää, mutta suurimmaksi osaksi olo on luottavainen. Elämässä voi voittaa ainoastaan silloin, kun uskaltaa heittäytyä pelottavaltakin tuntuvan mukavuusalueen ulkopuolelle. Pääsykokeisiin lukeminen on startannut hyvällä meiningillä ja mulla on muutama ystävä (puheviestinnän opiskelija) lähipiirissä, jotka on antanut hyviä vinkkejä pääsykokeisiin. Puheviestinnän lisäksi aion hakea ainakin sosionomiksi, mutta onneksi on aikaa vielä miettiä hakujärjestystä. 
Sain blogiyhteistyön* kautta House of Brandonilta maan mainion kevätuutuuden, tämän Vero Modan vaaleansinisen takin! Sääilmiöiden vaihtelu on ollut viime aikoina hyvin tyypillistä ainakin täällä Tampereella, joten pari päivää sitten tarkeni täysin hyvin keväisemmälläkin takilla ulkosalla. 
P.S. Sunnuntaista 22.1- maanantaihin 30.1 jo alennetuista tuotteista saa 20% alennusta koodilla JNSLS. 
Olkoot vaaleansininen unelma oodi ilolle! ☻

Miten paljon oon nauttinutkaan läheisistä ihmisistä mun ympärillä viime aikoina. Ei tule varmasti tarpeeksi usein kiitettyä heitä siitä, että ovat vain läsnä ja olemassa arjen tylsissäkin hetkissä. Hekin, jotka eivät ole konkreettisesti lähellä. Kiitos, että olette. 

- Ina

23 kommenttia:

  1. Itse opiskelen sosionomiksi ja musta se on niin kutsumusammatti että jos sitä ei ihan tosissaan halua ja ole varma siitä, ei sitä kannata mun mielestä laittaa ollenkaan hakuvaihtoehdoksi. Lisäks treelle on ainakin vaikea päästä. Jos sinulla kuitenkin puheviestintä ykkösenä niin se ihmisten auttaminen ei ehkä ole sitten ihan ykkösenä. Sosionomilla siihen tulee tosiaankin olla suuri halu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että oot löytäny sulle itsellesi oikean ammatin ja suunnan, mitä opiskella! :-) Herää kysymys, että kuinka Anonyymilla ihmisellä voi olla niin laaja tietämys mun elämänsuunnasta, unelmista ja kutsumuksesta kun voi sieltä käsin tulla tuomitsemaan, etteikö mun kannattaisi hakea sosionomiksi jos se ei ole 1. vaihtoehto mun hakujärjestyksessä? Pakko ne on johonkin järjestykseen lajitella. Ymmärrän pointtisi ja olen siinä samaa mieltä, ettei sosiaalialalla ja ylipäätään hyvin ihmisläheisessä työssä ykkösmotiivina voi olla esimerkiksi raha.

      Koen persoonani vahvuudet olevan ihmisten kohtaamisessa (sitä kautta auttamistyössä) ja itseilmaisussa. Sattumoisin puheviestintä ja sosiaaliala ovat lähimpänä sydäntäni. Nimittäin puheviestinnässähän tutkitaan ihmisten välistä vuorovaikutusta sekä kyseisten opintojen kautta on mahdottoman suuret mahdollisuudet päästä tekemään vaikka minkälaista työtä, esim. opetustyötä.

      Ja vaikka en tulisi koskaan opiskelemaan suoranaisesti sosiaalialaa, uskon että auttamistyö tulee olemaan lähellä sydäntäni esimerkiksi vapaaehtoistyön kautta. Kanavia on monia, niin kuin meitä ihmisiäkin! :-)

      Poista
    2. Olen edeltävän anonyymin kanssa samaamieltä! Ja pakko sanoa Ina, että hyökkäävän komennontoinnin suhteen en ylläty, että omalla nimellä ei jopa uskalla kommentoida... toivottavasti sinua ei näy opetustyössä.. tapa, millä reagoit kommenteihin täällä on agressiivinen. Pelottaa tietää kuinka reagoisit lapsen nähden, joka ei olisikaan kanssasi samaa mieltä tai sanoisi jotain, mikä mahdollisesti loukkaisi sinua... huuhuh

      Poista
    3. Minun mielestäni kommenttini oli kaikkea muuta kuin hyökkäävä. Päinvastoin; asiallinen, perusteltu sekä ystävällinen. Toki internetissä keskusteltaessa täytynee ottaa huomioon, että nonverbaliikka eli sanaton viestintä ei pääse esille kuten face2face ihmiskohtaamisissa. Käytin muutamaan otteeseen hymiöitäkin, enkä edes sarkastisesti.

      Näistä asioista ei mielestäni tarvitse kiistellä. Sinulla on tietysti oikeus olla sitä mieltä mitä olet, mutta minä itse asianomistajana ja henkilökohtaiset kouluvalinnat päättävänä kyllä otan vastuun teoistani. Ehkä maailmassa on suurempiakin pelkoja ja epäkohtia kun se, että joutuisin ''vahingossa'' sosionomiksi sillä jonkun ihmisen mielestä se aiheuttaisi mittavaa vahinkoa, ellei se ole 1. hakuvaihtoehto ja tätä kautta kutsumusalani (hiukan kärjistetty esimerkki kuvaten asian todellisia mittasuhteita).

      Pidetään sopusointu täällä minun blogini kommenttiboksissa, kun ei ole kerta aihetta riitelyyn.

      Poista
    4. Siis nyt on kyllä pakko kommentoida vaikka sitä todella harvoin teen. Luen niiiin monia blogeja, ja aina jotenkin sun kommenttiboksia ja sun vastauksia lukiessa oon miettiny, että miten joku osaakin vastata kaikkeen arvosteluun ja turhaan marinaan niin asiallisesti kun sä. Oot niin symppis ja ihnukka, toivon sulle kaikkea hyvää! Oli se opiskelupaikka sitten missä tahansa koulussa, höpöhöpö että meillä ihmisillä pitäis olla vaan yks ainoo kiinnostuksen kohde tulevaisuutta ajatellen! Oispa elämä tylsää ilman vaihtoehtoja ja ilman, että sais hyödyntää niitä omia vahvuuksia eri asioissa :-)

      Rakkaudella reetta

      Poista
    5. Ina, sinussa on kaikki ne piirteet mitä ihmisläheisessä työssä tarvitaan: lämpöä, elämäniloa, sosiaalisuutta, aitoutta, rohkeutta. Tärkeää on myös uskaltaa olla oma itsensä ja ilmaista itseään hyvin, joka myös näyttää luonnistuvan. Eihän ihmisläheisessä työssä kuulu vain kuunnella hiljaa ja alistua toisen sanomisiin, vaan rohkeasti ja kunnioittavasti kertoa ja argumentoida. Ja se miten esimerkillisesti ja kunnioittavasti vastailet vaikkapa tämän kirjoituksen negatiivis sävytteisiin kommentteihin, on mielestäni ihailtavaa.

      Usko on elämän yksi hienoimmista asioista. Ja eläminen uskossa vielä upeampaa. On hienoa ettet yritä peitellä sitä vaan olet oma aito itsesi. Se varmasti rohkaisee monia muitakin.

      Luota itseesi ja kykyihisi. Tulet pääsemään vielä pitkälle :-) suuret tsempit pääsykoeurakkaan!

      Poista
    6. Voi itku jälleen mitä kommentteja! ♥ Oon ihan sanaton. En pysty sanoin kuvailemaan miten paljon arvostan teidän, tuntemattomien ihmisten vaivannäköä kirjoittaa mulle noin tsemppaavasti.

      Oon oppinut ymmärtämään näiden blogivuosien saatossa entistä enemmän ihmisiä, jotka pystyvät rohkeasti kertomaan henkilökohtaisista asioistaan, vaikka tietävät sen riskin että toiset ihmiset haluavat sanoillaan enemmän satuttaa kuin nostaa. Kirjoittamisessa kaikista palkitsevinta on jaettu ilo, mikä moninkertaistuu lukijoiden kanssa. Iso kiitos vielä teille! ♥☻☻

      Poista
    7. Sosionomina nimenomaan suosittelen alaa silloin kun haluat tulevaisuudessa työskennellä ihmisten parissa, vaikka et vielä tarkemmin tietäisi millä tavoin. Koulutus avaa mahdollisuuksia niin moneen. Tsemppiä joka tapauksessa :) t. Sosionomi-lastentarhanopettaja

      Poista
    8. Mun mielestä toi ensimmäinen kommentti on siitä erikoinen, että miksi ihmisellä ei ylipäätään saa olla useita kiinnostuksen kohteita? Ite ainakin voisin kuvitella opiskelevani vaikka mitä, tällä hetkellä yleistä kasvatustiedettä mutta oon kiinnostunu aika monestakin asiasta. Ja jossain kohtaa kun on hakenu jo monta kertaa, niin ihan hyvä se on miettiä muitakin vaihtoehtoja. Opiskella jotain 2. kivointa vaihtoehtoa ja kattoa sitten myöhemmin mikä tuntuu omalta. Joskus unelmiin voi lukkiutua, ettei osaa ajatella enää mitään muuta. Ihmisillä voi myös olla ihan eri alojen koulutuksia.

      Poista
  2. Kiva, että et hae okl:n. Osaat näemmä siirtyä elämässä eteenpäin. Tuntuu kuitenkin siltä, että et osaa keksiä mitään omaa.. auttoiko ylempi voima tämän päätöksen tekemisessä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakostakin sitä elämässä mennään koko ajan eteenpäin! Enkä nyt ihan tähän hätään lähde uutta ammattia keksimään.. Ja kyllä olen saanut vahvistusta tähän tuolta yläkerran Herralta. ;-)

      Poista
  3. Oot rohkea, kun uskallat kuunnella omia tuntemuksia ja hypätä ihan uusien haasteiden pariin! Moni saattaisi helposti jämähtää tuttuun ja turvalliseen hakuvalintaan, koska uudet jutut vaatii tietenki ponnistelua ja heittäytymistä. Mutta se ponnistelu kyllä palkitaan! Pian onkin jo kevät ja valoisuus, tsemppiä pääsykoe-lukemisiin<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihan hirmuisesti. ♥ Tällaiset rohkaisun sanat antavat kyllä ihmeellistä voimaa ja tsemppiä eteenpäin mentäessä. You said it!! On pitänyt kauan mietiskellä ja punnita näitä asioita, mutta uskon että rohkeudella pääsee pitkälle. Vaikka en pääsisi haluamaani kouluun, niin eipä jäänyt ainakaan yrittämisestä kiinni. Vastakkaisessa tilanteessa voisi kaduttaa enemmän, kun jätti tekemättä ja yrittämättä. Kiitos vielä ja ihanaa kevään odotusta teikäläiselle :-)

      Poista
  4. Ihana vaaleansininen takki ja ihania vaaleansinisiä unelmia! <3 Ihan huippua kuulla, että oot saanut selvyyden opiskeluhaaveisiin/suunnitelmiin! Paljon tsemppiä pääsykokeisiin valmistautumiseen! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Julia lämpimistä sanoistasi ♥ Ja sitä samaa hei toivotan myös sulle!! Me niin rokataan tää kevät ;-) Toivottavasti törmäillään joskus tuolla Pohjanmaa hoodzeilla :-) Ikävä opistoaikoja

      Poista
  5. Tosi hieno juttu, että oot nyt löytänyt oman suunnan! Oon seuraillut sua tovin täällä blogissa ja nähnyt livenäkin, joten voin sanoa, että sopisit sekä puheviestinnän alalle että sosionomiksi. Sulla on taito ilmaista itseäsi ja olla rohkea sekä väittää muista ihmisistä. Ne on todella arvokkaita piirteitä. Ja mitä siihen tulee, että nämä alat on "erilaisia toisiinsa verrattuna" niin mitä sitten? Ihmistä saa kiinnostaa moni asia yhtäaikaa. Itsekin hain viime keväänä neljälle eri alalle (ja yhteensä kuuteen hakukohteeseen), koska ne kaikki kiinnostivat ja koin, että ne sopivat minulle. Pääsin sitten juuri siihen koulutukseen, joka oli minulle tarkoitettu. Niin tulee sinullekin käymään. Tsemppiä luku-urakkaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mahtavasta vertaistukesta ja ilahduttavista sanoistasi! ♥ Kumpaan tahansa koulutukseen pääsisin, olisin tyytyväinen ja iloinen. Elämä on matka. Monia asioita oppii vasta reissun päällä, joten eletään päivä kerrallaan ja satsaten tulevaisuuden suunnitelmiin/unelmiin. Ihana kuulla, että noista monista vaihtoehdoista pääsit juuri siihen sulle suunnattuun. Asioiden on AINA tapana järjestyä. Tavalla tai toisella. Ai että miten fiiliksissä oon näistä rohkaisuista, kaikkee hyvää vielä sulle ♥

      Poista
  6. Myös minä hain ensin opettajaksi, ja tällä hetkellä opiskelenkin sairaanhoitajaksi :) Kyllä niitä kiinnostavia asioita voi olla useampi! :)

    VastaaPoista
  7. On totta että sosionomi-opinnot on kutsumusammatti, mutta jo se että harkitset alalle hakemista kertoo mun mielestä jonkinlaisesta halusta ja kutsumuksesta alalle. Oon useamman vuoden seurannu sun blogia ja oon ihan 110% varma että sopisit sosionomiks tosi hyvin: ulospäinsuuntautuneisuus, avoimuus, ennakkoluulottomuus sekä halu auttaa muita on isossa osassa alaa. Ja kokemuksesta voin kertoa että ei kaikki sosionomi-koulutukseen päässeet ansaitsis koulupaikkaa... Tampereelle on hankala päästä, mutta niinhän se on joka puolelle suomea, varsinkin jossei hae. :) Suosittelen harkitsemaan myös HAMKia Hämeenlinnassa, joka on suht inhimillisen matkan ja hyvien kulkuyhteyksien päässä Tampereelta. Ja lopuks vielä haluaisin sanoa että osaat tosi kypsästi ja kohteliaasti vastata täällä niin positiivisiin kuin negatiivisiin kommentteihin. Hyvää kevättä ja paljon tsemppiä pääsykokeisiin, toivottavasti törmättäis joskus! :)

    Nimimerkillä 2x OKL hakenut, nykyinen 2.vuoden sosionomiopiskelija Tampereelta, joka kulkee päivittäin Hämeenlinnaan kouluun ��

    VastaaPoista
  8. Moi ihana Ina!
    Oon opiskellut syksystä asti sosionomiksi ja en voi kun suositella näitä opintoja sulle. Sun blogiteksteistäkin jo heijastuu sun sosiaalisuus, hyväsydämisyys ja kaikkia kunnioittava ote. Eli juuri ne piirteet, jotka on sosionomille tärkeitä. Tsemppiä sulle paljon lukemiseen! Haluan vielä sanoa, että minne ikinä sää päädytkin, niin sää tuut loistaan!!

    VastaaPoista
  9. Hei mäkin oon hakemassa puheviestintään! Toivottavasti nähdään syksyllä koulussa! ;-)

    VastaaPoista