tiistai 7. helmikuuta 2017

Elämä kantaa

Mun mielestä on huojentavaa, miten kaikesta huolimatta elämä kantaa, vaikka itsepintaisesti yrittää tutussa kantajan roolissa pysytellä. Kuten yhdessä IG-päivityksessäni totesin: ''Tajusin tänään, ettei kannata murehtia asioista joihin ei pysty itse vaikuttamaan. Vapautti aikas paljon *leijonaemoji*''. ☺☻♥
Mä oon viime aikoina tietoisesti työstänyt luopumista niiden asioiden, ajatusten ja murheiden suhteen, joihin en itse kykene pienenä ihmisenä sivustaseuraajana vaikuttamaan. Niin kauan kun muistan, oon enemmän tai vähemmän omaksunut huolehtijan/kantajan roolin erilaisissa ihmissuhteissa. Ominaisuuden tunnistaminen ja sen ymmärtäminen myös rikkautena on auttanut hahmottamaan, missä kulkee ne terveet rajat. 
Vaikka mä kuinka haluaisin pelastaa koko maailman (vertauskuvallisesti, haha miks ei muutenkin), se ei oo mun tehtävä. Tottakai meidän kutsu on rakastaa lähimmäistä kuin itseä, mutta siinä vaiheessa kun oma hyvinvointi ja jaksaminen alkaa huomattavasti kärsimään, on avattava silmät totuudelle ja herätettävä energinen lapsi yrittämisen kierteestä takaisin lepäämään niiden perusasioiden äärelle. 
Äitini lohdutti mua ihanasti yksi päivä puhelimessa näillä sanoin: ''Mehän sairastutetaan tällä menolla itsemme, eikä siinä taas oo mitään järkeä''Ah, nimenomaan! Vaikka kuinka paljon toista rakastaa, joskus on annettava tietä ja luovuttava liiallisesta yrittämisestä. Se ei tarkoita sitä, etteikö olisi henkisenä tukena ja olkapäänä, mutta omaakin elämää olisi suotava elää. Kannattaa miettiä näitä asioita, jos on kokenut uupumusta tämänkaltaisten ihmissuhteiden saralla. Tai voi vaikka kysyä itseltään niinkin yksinkertaisen kysymyksen kuin: ''Parannanko omalla murehtimisella toisen oloa?''
Tätä tulevaa kevättä tulee siivittämään melko pitkälti pääsykokeisiin lukemiset, työt ja raamis. Sopivan tasapainon löytäminen levon, unen, liikunnan ja ruokavalion kautta on ihan ykkösasemassa. Joudun priorisoimaan asioita tärkeysjärjestyksen mukaan ja joskus se tietää epämiellyttäviä järkiratkaisuja kivojen tunnekokemuksien sijasta. Välillä tuntuu, että olisi tuhat ja sata mielen sopukoissa pyörivää ideanpoikasta odottamassa ensilentoaan. Mutta onneksi kaikelle on määräaikansa ja paikkansa, kun vain malttaisi olla kärsivällinen ja keskittyä tärkeisiin asioihin kunnolla. Se ei nimittäin ole aina helppoa, kun on suhteellisen meneväinen ja energinen persoona. Hetkessä eläjä, joka nauttii nykypäivänä enenevissä määrin kuitenkin myös omasta ajasta ja arjen ihanista rutiineista. 
Monella meistä on pääsykokeisiin starttaaminen nurkan takana tai kenties jo alkanut, joten on tärkeä päivittää omia sisäisiä energiavarastoja siihen kuntoon, että jaksaa suorittaa maksimaalisia ponnistuksia tiukan suoritusrygelmentin keskellä. Henkinen hyvinvointi on avainasemassa myös järkevien aikataulujen toteuttamisessa. Muistetaanhan nauttia elämästä, myös siitä omastakin, vaikka läheisessä elinpiirissämme tapahtuisikin asioita, joihin toivoisimme kipeästi murskaavaa muutosten aaltoa. Jokainen meistä tepastelee niitä meille suunnattuja polkuja johdatuksesta käsin. 

''Hän virvoittaa väsyneen ja antaa heikoille voimaa. Nuoretkin väsyvät ja nääntyvät, nuorukaiset kompastelevat ja kaatuvat, mutta kaikki, jotka Herraaodottavat, saavat uuden voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat.'' Jes.40:29-31 
- Ina